Life remix: Uudet tuulet!

Viime kerrasta aikaa. Kaikki muuttunut. Kirjottelin näitä juttuja eri blogiin vähän aikaa, mutta siirryn nyt takasin tänne kun täällä kuitenki koko mun elämä käytännössä, kaikki hyvä ja paha.
Löysin tuolta vanhoista teksteistä tälläsen pätkän:

"Välillä tekis vaan mieli kadota jonnekin. Jättää lappu pöydälle missä lukee heihei.
Olla vapaa arjesta ja kaikesta muusta paskasta. Ehkä mä vielä joku päivä teen niin."

Muutin Barcelonaan. Joo, siis isoja muutoksia.

Täällä nyt puolitoista viikkoa pyöritty.
Kaveri kävi viis päivää kyläilemässä tossa ja lähti eilen takas Suomeen. Sää ulkona on loistava, mutta itseä laiskottaa eikä jaksa liikkua. Vois lähteä rullailemaan Av. Romaa eteenpäin ja kattoa mitä tästä hoodeilta löytyy, mutta mun perse on kasvanu tähän kiinni ja vaihtoehtona voisin vaan tuijottaa Family Guyta. Eli mitenkäs tää elämä täällä eroaa siitä Hämptonista? :D
Eroa kyllä sen verran että viimeset viis päivää oon menny ympäri kaupunkia ja ehtiny palaa rannalla niin vitusti. Jopa niinkin paljon, että olen onnistunut saamaan jonkunlaisen rusketuksen, joka tällä hetkellä uhkaa kuoriutua pois. Vasen käsi näyttää spitaaliselta kun oon nyppiny tota ihoa. On se rankkaa olla minä.
Omaa huonetta tekis mieli jotenki vähän sisustaa, mutta ei raaski. Ei saa kuitenkaan kaikkea raahattua täältä mukanaan kun joskus takas Suomeen palaa.
Asioita joita Suomesta kaipaa on tällä hetkellä melko vähän, mutta ne sitten sitäkin tärkeempiä. Bambia on ikävä eniten kaikesta. Täältä ei saa Fazerin sinistä, jota onneks vielä jonkun verran säästössä. Kavereitakin jopa saatan kaivata. BB:tä joutuu seuraamaan päivän myöhässä jostain katsomosta. Ja suuri puutos, keskivihreetä ei saa mistään! Hanavesi on myös aika luksusjuttu mitä ei edes tajunnut voivansa ikävöidä, kyllä meinaan vituttaa raahata litrakaupalla vettä kaupasta.
Asioita mitä en todellakaan kaipaa Suomesta: Petri Nygård! Ei varmasti missään kuule mitään Suomi kitch musiikkia, mikä on täydellistä. Ei soi reggaerekka eikä soutaa huopaa. Syksyä ja vesisadetta ei myöskään oo ikävä. Eikä koulua tai Hämptonin jo niin nähtyjä baareja. Suomalainen kahvikin on muuten aika paskaa espanjalaiseen verrattuna. Hämptonin mukulakivikatuja en haluais nähdä enää ikinä ja alkoholista ei todellakaan halua enää maksaa samaa mitä Suomessa, lähikaupasta saan litran sangriaa eurolla.

Ensi viikon maanantaina alkaa baarikoulu mitä odotan jopa innolla! Ihanaa tavata uusia ihmisiä ja saada taas päiviin joku rytmi. Vaikkakin unirytmi ollut mulla täällä jopa parempi kun Suomessa, johtunee varmaan siitä ettei tee aamu-,ilta- ja yövuoroja sekasin, vaan herää aamulla ja menee illalla nukkumaan. Klubilla ei oo tullu käytyä, mutta veikkaan että uusien koulukavereiden kanssa tulee käytyä riittävästi.
Eli jos on juominkia mennyt niin on istuttu Manolossa. Pari Barcan peliä on kyllä käyty kattomassa ja yks melko sekava skeittileffa Springbreakissa.
Näihin tunnelmiin voisin lopettaa ja mennä vaikka sinne skeittaamaan. Lupaan alottaa taas kirjottamisen oikeesti, kun on jotain elämääkin, Morjens.