is there something you don't know about me?

Jooh, kerroin tossa jo aikasemmin asioita itestäni, mutta koska Laura haasto niin tehdään nyt sitten. Katotaan keksinkö uutta kerrottavaa enää.

"Haasteen tarkoitus on löytää uusi blogeja ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa. 1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 6. Ei takaisin haastamista."

1. Kerro 11 asiaa itsestäsi

1. Mulla on paha tapa vetää puoleeni ihmisiä joilla on käsittämättömän vaikea menneisyys tai jotain todella suuria ongelmia. Kai mä jotenkin haluisin pelastaa kaikki.

2. Mun herätyskello soi aina 45 min ennen kun mun pitäis herätä, koska en voi nousta sängystä heti kun kello soi.

3. Mulla on järkyttävä fiksaatio leopardikuvioon, niin paha että muhun on myös tatuoitu sitä.

4. En oo ikinä nähnyt yhtäkään James Bond elokuvaa, mulla on kuulemma aukko sivistyksessä.

5. Mä oon allerginen pölylle ja meillä on niin huono imuri, että se levittää kaiken pölyn ilmaan ja saan aina hirveen allergisen reaktion ku yritän imuroida ja oon sen jälkeen aina pari viikkoa räkätaudissa. En siis voi imuroida. Aika paha oravanpyörä.

6. Ihan vaan ettei väärinkäsityksiä synny, niin käytän pelkästään SUPER-push-up rintsikoita. Ei siellä oikeasti mitään ole. Kukaan maksaa mulle leikkauksen? Saa nykyään kuulemma myös osamaksulla.

7. Rakastan lukea kirjoja.

8. Mulla on todella paha tapa ajatella kaikki liian pitkälle ja yleensä päätyä mielessäni aina kaikista pahimpaan mahdolliseen lopputulokseen, kuten maaimanloppuun tai zombien hyökkäykseen. Tästä mun lähimmät ystävät mulle aina valittaa.

9. Mun ratkaisu ongelmiin on aina lähteä karkuun ja tän oon luultavasti oppinu äidiltäni ja äiti myöntää sen myös. Mä tarviin aina uuden alun.

10. Rakastan suomalaista melankoliaa. Sen takia nautin suuresti suomalaisista elokuvista ja suomalaisesta musiikista. Melankoliassa on jotain äärettömän romanttista. Elämän aidot vastoinkäymiset ja pienten hyvien asioiden korostuminen kaiken surkeuden keskeltä. Kuinka elämän pitää olla täydellistä mutta hyvin epätäydellisellä tavalla.

11. Inhoan colaa. Kaikissa muodoissa ja kaikissa yhteyksissä. Ei pelkkä coca cola vaan myös pepsi, dr. pepper ja kaikki ssaman väriset ja tapaset juomat. Jopa äärettömän pienissä määrissä.

2. Haastajan 11 kysymystä

1. Kerro kaksi hyvää ja huonoa puolta ulkonäössäsi.

+ Mun oikean hiustenväri ei oo tylsä, vaan erikoinen, oon oppinu arvostaan sitä vasta näin vanhempana.

+ Mulla on kivan muotoset kulmakarvat :D

- Oon albiino, vihaan olla albiino. 

- Mulla on aaaaaivan liian leveä lantio.

voisinko listata näitä huonoja puolia enemmänkin?? 

2. Ensimmäinen asia mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa.

- Yleinen olemus, kai siihen kuuluu tyyli, pituus, ryhti ja eleet ja ilmeet, hymy on aika tärkee ja semmonen pilke silmäkulmassa. Ja ku oon tällänen kirahvi niin en vilkasekaan toista kertaa mua lyhyempiä miehiä. Tunnen itteni amazoniksi jo muutenki.

3. Lempikengät?

converset. Ne sopii kaikkien vaatteiden kanssa, voisin mennä niissä naimisiinkin. Ei lisättävää.

4. Kerro teini-ikäsi haasteista!

No me muuteltiin tosi paljon ja olin tosi yksinäinen ja ujo ja tutustuin aina vääränlaisiin tyyppeihin ja olin huono puolustamaan itteeni ja mua oli helppo kiusata ja käyttää hyväksi. 

5. Palaisitko ajassa taaksepäin jos voisit?

En enää tiedä, ehkä voisin mennä kokemaan joitain hetkiä uudestaan. En varmaan enää muuttais mitään, mutta jos tätä ois kysytty puoli vuotta sitten, oisin ehkä vastannu eri tavalla.

6. Osallistuisitko Big Brotheriin?

Olis kiva kokea se ilman julkisuutta :D En välttämättä haluais nolata itteeni koko Suomen edessä, mut ois kiva tietää miten oma pää kestäis sitä.

7. Juhlitko usein?

No rehellisesti sanottuna kyllä. Mutta ei niin paljon, että olis morkkikset siitä.

8. Jos saisit muuttaa itsessäsi jotain, mitä muuttaisit?

suoristaisin hampaat, kapeampi lantio ois kiva, luopuisin myös enemmän kun mielelläni niistä super push upeista. Haluisin ruskettua. ja pari kilookin voisin vähentää sieltä sun täältä.

9. Haluaisitko enemmän ystäviä?

Jos ne ois yhtä laadukkaita kun ne mitä mulla jo on, niin mikä ettei. Enemmän ehkä toivoisin, että ne nykyiset olis kaikki tässä ihan lähellä.

10. Unelma-ammattisi?

Valokuvaaja se on kai aina ollut. Mutta on mulla sellasia sivuhaaveitakin :D

11. Jos saisit matkustaa minne vain ulkomaille, minne lähtisit?

Oon aina halunnu Afrikkaan. Ja Jamaica kiinnostaa hirveesti, en tiiä miks.

3. 11 kysymystä minulta haastetuille

1. Mikä sinua inspiroi?

2. Millainen olisi täydellinen päivä?

3. Mikä tekee susta just sut? Mikä määrittelee sun identiteetin?

4. Mitä haluaisit elämääsi enemmän?

5. Jos olisit kuolemaan tuomittu, millainen olis sun viimeinen ateria?

6. Jos elämästäsi kirjoitettaisiin kirja, mikä olisi sen hieman tragikomedinen nimi?

7. Jos tietäisit että sulla on vaan viikko elinaikaa, mitä tekisit viimesinä hetkinäsi?

8. Mikä piirre ihmisessä on sellanen joka saa sut välittömästi perääntymään heti ensitapaamisella?

9. Mikä hölmöin tapa mitä myönnät tekeväsi?

10. Mitä et missään nimessä ikinä pukisi päällesi?

11. laske kymmeneen 

1...

2...

3...

4...

5...

6...

7...

8...

9...

10...

Mikä on ensimmäinen sama mikä tulee mieleen nyt?

4. Kenet haastan?

Haastan:

eeeeeeääääääääääääähhhhhhhhhhhhhh. en mä tunne ketään bloggaajia! enkä lue kovin montaa blogiakaan ja laura haasto jenninki jo. no en nimeä ku vaan kaks :D

Kreetan ja Saijan, koska niiden blogeja luen :DDD

Mut kaikki muut voi kyllä kans tehä jotka tän näkee! Eli jos luit tän niin sut on haastettu!

hymyilet tai itket, kuinka vaan, ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan.

5 päivää.
Kolme niistä työpäiviä.
Yksi niistä jo kohta ohi.
Sit mä olen Barcelonassa.

Jännittää jo. En oikeen tiedä että mikä. Mutta jännittää. Jännittää nähä ihmisiä.
Ai hitto mulla onkin ollut ikävä. Mä oon odottanu tätä niin paljon ja nyt oon onneks päässy pahimmista ahdistustiloista yli. Olen hyväksynyt nyt sen faktan, että mulla on edessä pelkästään suuria päätöksiä. Pelkästään sellasia päätöksiä jotka ratkasevasti muuttaa mun elämää.
Päätöksiä mitä kukaan ei voi tehdä mun puolesta ja päätöksiä joissa en sais taas ajatella muita kun itteeni. Se tulee olemaan mulle niin hankalaa. Kuinka mä pystyn tekemään taas epäitsekkäitä päätöksiä? Ja monta sellasta. Yhdestä päätöksestä, siitä ensimmäisestä, alkaa sellainen ketjureaktio, ettei sitä voi pysäyttää.

Katoin ennakkotehtäviä kouluunki tossa, että mitä ois edessä. Paljon hommaa. Mutta kun katoin niitä Lahden ennakkotehtäviä ja aloin pohtimaan niitä, niin ymmärsin taas, että minkä takia mä haluan hakea sinne kouluun, minkä takia haluan kuvaamisesta itselle ammatin.
Mutta siinä on tää toinen puoli. Yrittäminen. Oon nyt tässä vähän aikaa sitä omaa yritystä pyörittäny, eikä se mitään ruusuilla tanssimista ole. Tai no jos niissä ruusuissa on piikit, niin sit ollaan lähempänä totuutta.
Sit taas tää toinen vaihtoehto, mistä oon ollu vähän hiljaa, koska en oo ihan varma vielä itekään, onko musta siihen. Yliopisto.
Olis tarkotuksena hakea yliopistoon lukemaan englantia. Mä en tiedä onko musta siihen ja että onko se mun unelma, mutta mä koitin miettiä onko jotain muuta missä olisin hyvä. Jotain ammattia, mitä ei luokitella boheemiksi köyhäksi taiteilijaksi. Mä tulin siihen johtopäätökseen, että on, kaksi. Englanti ja matematiikka. Matikkaa en halua opiskella, en keksi mielessäni sellasta ammattia siltä alalta, missä oikeesti näkisin itseni työssä. Mutta englanti taas on aina ollut mulle helppoa ja oon aina nauttinu siitä ja pystyisin ammatiksi asti sitä lukea. Mutta voiko tällänen hajamielinen taiteilijasielu, edes kuvitella tekevänsä jotain teoreettista. Tässä mm. yksi näistä isoista päätöksistä, mitä pitäis tehdä.

Mitäs ilosta? Ostin uuden kameran! Se on mun uus rakkaus! Iihhana! Nyt saan ootettu hienot lomakuvat JA voin ottaa hienot kuvat ennakkkotehtäviin :))

Huomenna pesen pyykkiä, niin että kaikki lomavaatteet on puhtaat torstai aamuna. En käsitä, että lähtöpäivä on jo näin lähellä. Nään mun murut! Voin taas istuu Kreetan kaa macballa, juoruta ja syödä lettuja Marson ja Minnan kanssa ja bailata factoryssa ja istua illat manolossa. Lupaan nauttia viikon maailman parhaista ihmisistä ja maailman kauneimmasta kaupungista ja olla taas maailman onnellisin. Edes lentokoneessa istuminen ei vituta, kun tiedän mikä mua perillä odottaa. <3 nbsp="" p="">
Sain ihanat uudet hiuksetkin tossa. Eilen sitten koitin saada liukuväriä siihen ja se vähän epäonnistu, pitää korjata asia. Tänään sain uudet kynnet ja ripset. Ei mulla tässä muuta, kun en jaksa kaikesta tapahtuneesta draamastakaan alkaa puhumaan.

pirtee mimmi. Se tunne kun koitat värjää sun hiusten latvat vaaleeks ja pesun jälkeen tajuat et ne on vaaleenpunaset. 

Eerikan kynnet

Sonian kynnet

laitettiin millalle pidennykset

Jari innostu mun kamerasta ja päätti kuvata kun teen äitille ripsihuoltoa. Tukka hyvin ja sillee.

Joo, mun kynsistä tuli oranssit.

Popi pitäs trimmata.

Se mun uus rakkaus!

Jennan kynnet vielä.

you've got a lure I can't deny

Mul on muuten ollu sama soittoääni ainaki viis vuotta...

Jooh, mulla on jotenki ihan hirvee ahistus päällä. En kestä. Ahistaa, ahistaa, ahistaa. Tajusin myös että sanalle A-H-D-I-S-T-A-A on vaikea löytää englanninkielistä vastinetta, joka toisi esille sen saman tunteen. Mikään sana ei ollu tarpeeks ahdistava kuvaamaan sitä olotilaa.
Mä en kestä tätä Suomessa kitumista. Mua vituttaa istua tässä kotona. Mä en halua olla tässä. Tuntuu, että seinät kaatuu mun päälle. Tää ei tunnu kodilta.
Ja tää fiilis mikä mulla on. En tiedä mistä se tulee, mutta mulla on niin vangittu olo. Tuntuu, että mulla on pallo jalassa. On itseasiassa raidallinen paitaki päällä. Eläydyn.
Miksi mä tulin tänne?

Okei, tasan neljä viikkoa ja oon muualla. Mutta....
Mua itseasiassa ahistaa sekin. Siihen onki sit ihan omat syynsä, mistä en välitä puhua.
Tänne tuleminen oli kyllä viimenen virhe. Kaikki menee vaan vituiks. Ja päivä päivältä ahistaa enemmän, ku en enää uskalla suunnitella tätä elämää eteenpäin. Yhtäkkiä kaikki se mitä on Barcelonassa alkaa tuntua niin paljon tärkeemmältä ja kaikki mitä on täällä alkaa tuntua enemmän ja enemmän samantekevältä.

Tuijotan tätä koneen ruutua aina ku oon kotona ja vähän väliä tekee mieli heittää tää kone seinään. vituttaa, ahistaa, surettaa, masentaa ja oon niin vihanen.
Mä tiedän, että maalikuussa kun viikon jälkeen tuun takas Suomeen, oon niin vihanen ja turhautunu ja surullinen. Tuntuu, että meen kiduttaan itteeni. Saatanan toiveiden elättely.
Joo nyt loppu. Ehkä mä piristyn kun mennään lähemmäs helmikuun loppua.
Btw. Lauantai oli kiva ja omituinen. Ei oikeestaan lisättävää.

Rikun synttärirokkibileet