huisii

Sain kun sainkin haettua ne kopiot siitä mun passista! TADAAA.
okei meni tän päivän puolelle, mutta homma hoidettu.

Käväsin tossa Kreetan kanssa kahvilla bracaféssa, Anssin vanhaa kämppää vastapäätä, totesin muuten, että sen kämpän wifi yltää siihen asti.
Pistin aamulla shortsit jalkaan ja vähän tuli ehkä jopa vilu kun siinä istuskeli, en suostu myöntään, että täällä tarvis jo enemmän vaatetta. EN.
Juteltiin siinä Halloweenistä ja ens viikonlopusta millon täällä tapahtuu. http://www.openhouseworldwide.org/openhouse/barcelona.php
vähän niinku stadissa taiteiden yö meininkiä. Pitää käydä tsiigaileen :)
Tänään mennään illalla johonki vähän hengaileen ja mahdollisesti ettiin joku mesta mistä vois ostaa kivat inkkariasut halloweeniks! Innostuin ideasta jo tosi paljon :)

Huomenna herään helvetin aikasin aamusta ja lähen hommaamaan NIE:tä, sotua ja luottokorttia. Kämppis lupas tulla mukaan, koska senkin pitää hoitaa se homma pois alta. Mukavaa, onpahan joku muukin jonka pitää kerätä luunsa aamulla ja raahautua metroon.
Tänään on jotenki hyvä fiilis, vaikka asiat on ihan samalla tavalla kun ne on ollu monta viikkoa, en tiiä miks. Rahahommat on ahdistnu tosi pitkään, eikä niihin mitään muutosta oo tullu, mutta tänään ei vaan jotenki ahdista niin paljoa. Ehkäpä kaikki järjestyy. =) Mä tunnen tänään vaan olevani siellä missä mun kuuluu olla, musta tuntuu että mä oon kotona.
Kun tulin kahvilta, rullailin pitkin Av. Romaa aurinkolasit päässä ja hymyilin! En vaan pysty lopettaan tän kaupungin fiilistelyä. Tätä mun elämän kuuluu olla!

Tigerlilly

ei mitään käsitystä

Kämppis koputti tänään ovelle ja anto nipun papereita ja ohjeet et miten käyn hakeen itelleni NIE-numeron, sosiaaliturvatunnuksen, pankkitilin ja luottokortin. Mukavaa.
Pitäs käydä ottamassa passista pari kopiota niitä varten, mutta laiskottaa elämäni. Oon tuijottanu True Bloodia koko päivän ja syöny. :-----------DD
En oo poistunu asunnosta kertaakaan koko päivänä, hyvä että edes omasta huoneesta, tai edes sängystä.

Tein näköjään päätökseni, koska en oo ostanu lentolippuja ja alkaa ens maanantaina työt ja mun ihana paras ystäväni Milz on tulossa ens kuussa käymään, mikä käytännössä tarkottaa, että mun tarvii olla täällä sillon.
Tämän lisäks fiilistelen halloweeniä ja haluun käydä ostaan jonku tyhmän puvun ja bailaa ja juoda cavaa.
Se tietysti vaatii sen, että nostan perseeni tästä penkistä ja lähen ettiin paikkaa missä ottaa ne kopiot. Voi video. Onkohan mikään enää ees auki, kello on jo kaheksan. Miks pitää olla näin laiska?

Muuten ottaisin ne huomenna aamulla, mutta mun pitää olla 8am jo siellä toimistolla mistä saan sen hiton numeron. onneks mulla on vielä pari päivää aikaa, ne pitää kuitenki olla vasta maanantaina.

Viikonloppu tuli vietettyä yllättäen ulkona. Vähän cavaa, vierailu manolossa. Silja on real life Sookie. Viinipullon avaaminen kesti tunnin ja korkki saatiin ulos kahtena kappaleena. Mun tukkakriisi pahenee päivittäin. Taisin vetää kolmen päivän putken? Alotettiinko me oikeesti jo torstaina? Sunnuntai krapulassa siivosin kylppärin, joka on jälleen tosi nasty. Mä en tiedä että mitä helvettiä mä oikeen selitän.

Ulkona alkaa tulla jo vähän viilee, pitää olla joku pitkähihanen ku menee pihalle. Pitkiä housuja en silti vielä suostu käyttämään. Mulla ei oikeestaan edes oo muuta sanottavaa, jostain syystä vaan välttelen llähtemistä ja kehitän tässä itelleni jotain muka fiksua ja tärkeää tekemistä, eli kirjotan ihan täyttä paskaa blogiin. Näin turhaa päivitystä ei ookaan vähään aikaan tullu tehtyä. Huoh.
Lopetan tähän.

Kirsten+Manolon vessa?

Miksi?

kaivoin huivin esille, nyt sitä viittii jo käyttää!

Täältä ostamani kengät, jotka aiheuttavat vieläkin tuskaa ja laukku, joka on jo nähnyt paljon elämää.

Finland Calling, should I answer?

Äsken soi puhelin, Pomo Suomesta soitteli. En uskaltanu vastata. Huoh.
Tiedän mitä se olis kyselly. Että millon tuun Suomeen. Mulla ei oo vastausta.
Päätin, että viikonlopun jälkeen mulla on. Joku tulee pettymään, minä tai kaikki muut.
Mä en halua lähteä täältä, vaikka se tarkottais sitä, että mun pitäis luopua asunnosta ja työpaikasta, niin mä en halua lähteä. Mun on pakko saada jäädä tänne. Mä en ikinä antais itelleni anteeks jos nyt lähtisin takasin Suomeen.
On mulla välillä ikävä kaikkia ihmisiä Suomessa, mutta ne ihmiset säilyy. Toivottavasti.
Mutta mä en tiedä tuleeko mulle pitkään aikaan toista tilaisuutta olla jossain muualla, tehdä jotain ihan muuta, nähdä maailmaa ja uusia ihmisiä.
Anssi laittanu aina välillä viestiä Suomesta ja voin kertoo ettei kuulosta niin hohdokkaalta, että mun pitäs päästä näkemään. Suomesta on tällä hetkellä kaikki glamouri kaukana.
Jos alan tässä miettimään että mitä mun elämässä olis kun tulisin takasin. Sama vanha työ Ray:lla. Istuisin yöt hannissa ja päivät täyspotissa. Töiden jälkeen istuisin kotona, koska ulkona olis liian kylmä. Kävisin ehkä Tawastia Bankissa juomassa pahan kahvin jonku kaverin kanssa ja kiroilisin kun en ole mistään löytänyt tarpeeksi kivaa talvitakkia vaan kärsisin nahkatakissa miljoonan hupparin alla, tai ehkä ei tarviskaan, koska Bankin terassi on laitettu kiinni kylmenevien säiden takia.
Ehkä kävisin hakemassa puukkokiinalaisesta safkaa, koska en jaksais ite väsätä. Kattelisin telkkaria, mistä tulis samaa vanhaa paskaa. Tuijottaisin mun skeittiilautaa nojaamassa seinään, tietäen että sitäki pääsee käyttään vasta puolen vuoden päästä. Kävisin hakemassa ärrältä levyn suklaata ja sitä mussuttaessa miettisin, että syön sitä vaan koska ei oo muutakaan tekemistä. Kyllä mä tiedän mitä se ois, se on aina ollut sitä.
Joulukuussa kattoisin ku Heikki pakkaa laukut ja lähtee reissuun, ihan sellasena mukavana joululahjana. Uutena vuotena ituisin töiden jälkeen kotona parvekkeella ja kattoisin ku joku ampuu raketteja jossain lähellä, vituttais kun tietäisin missä voisin olla.
Vieläkö joku miettii, miks haluan jäädä tänne?

Tänään meen Kirstenille, juodaan cavaa ja kaljaa ja nauretaan ja pidetään hauskaa, ehkä mennään jonnekin. Macballe istuun? Manoloon?
Mutta mennä shortsit jalassa, hymy huulilla ja mietitään että mitä vittua huomisesta, ku on oikeesti vaan tää hetki.

Ehkä mä alotan maanantaina työt tai ehkä mä varaan maanantaina lennot Suomeen. Vielä on mietittävää. Oon pahoillani mutta toivon, etten päädy jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

jau!

Miten tää aika kuluu täällä niin nopeesti? Liian nopeesti. Nyt on puoltoista kuukautta menny. Koulu on käyty(olen siis valmistunut baarimikoksi) ja kaverit on häipyny. Anssi ja Sape lähti tänä aamuna, saatoin ne juna-asemalle. Masentavaa.

Itellä tarkotuksena olis ettiä työpaikka ja jäädä tänne, mutta en ole hirveen optimistinen näiden suunnitelmien osalta. Rahat on ihan finito ja oon hirveessä flunssassa.
Töitä tietty saa jos on valmis tekeen ihan mitä vaan, mutta mä en kyllä välttämättä ole. Kämppis on jo tarjonnu työpaikkaa ja Krisse anto mulle sähköpostiosotteen mihin voin laittaa kyselyä. Ne on varmaan mulla vikat vaihtoehdot. Baarista voisin haluta duunia, se olis kiva.
Mutta ehdottomasti ei Suomeen vielä!

Kauhee kun tuli tyhjä olo kun käveli juna-asemalta aamulla takasin kotiin. Ihmiset jotka on nähny täällä lähes joka päivä, lähti. Nyt aamusin joutuu miettiin vähän aikaa mitä tekis kun ei laitakaan viestiä, että "kahvi? sama paikka? vartti?" Tää on nyt eka kerta täällä silleen, kun joutuu luultavasti meneen ja yrittää tutustuu ihan itekseen uusiin ihmisiin, koska en oo kertaakaan ollu täällä yksin.
Toisaalta tekeehän se ihan hyvää. Ja onhan täällä edelleen Otso, Krisse ja Kreetta ainakin.

Pitäs kirjottaa CV englanniks, käydä tulostamassa nettikahvilassa muutama kappale ja mennä jakelemaan niitä baareihin. Ahistaa. Ei oo Suomessa hirveesti tullut haettua töitä menemällä kysymään paikanpäältä, että voiskohan tänne tulla. Yhen kerran vaan itseasiassa, Hyvinkään Hesestä, sillonki vielä tiesin, että sinne kyllä pääsee.

Enivei. Oon niin rakastunut tähän paikkaan, en halua täältä pois. Tuntuu, että on löytänyt kodin. Joka päivä tää vaan tuntuu enemmän mun paikalta. Tietysti täälläkin puutteita on, mutta jos saisin mun läheiset tänne, jäisin tänne koko loppu elämäks. Kun lähtee kävelylle, löytää lisää uusia hienoja paikkoja ja silti vaan aina olis niin paljon uutta nähtävää, joka paikassa on niin kaunista. Ja vaikka tännekin on tullut syksy, niin tämä syksy on lämpöinen.
En vaihtais tätä kokemusta mihinkään.

Cheers&Dry Pear Magners

Taika, Tiiamari @ Macba

Working out part2. Kreetta, Krisse ja Anssi

Sadepäivä

pulloa heittelin

ciutadellas burgerii nassuun

reenailemassa taas.

Kolme suomalaista Macballa.

Sape