torstai 18. lokakuuta 2012

Finland Calling, should I answer?


Äsken soi puhelin, Pomo Suomesta soitteli. En uskaltanu vastata. Huoh.
Tiedän mitä se olis kyselly. Että millon tuun Suomeen. Mulla ei oo vastausta.
Päätin, että viikonlopun jälkeen mulla on. Joku tulee pettymään, minä tai kaikki muut.
Mä en halua lähteä täältä, vaikka se tarkottais sitä, että mun pitäis luopua asunnosta ja työpaikasta, niin mä en halua lähteä. Mun on pakko saada jäädä tänne. Mä en ikinä antais itelleni anteeks jos nyt lähtisin takasin Suomeen.
On mulla välillä ikävä kaikkia ihmisiä Suomessa, mutta ne ihmiset säilyy. Toivottavasti.
Mutta mä en tiedä tuleeko mulle pitkään aikaan toista tilaisuutta olla jossain muualla, tehdä jotain ihan muuta, nähdä maailmaa ja uusia ihmisiä.
Anssi laittanu aina välillä viestiä Suomesta ja voin kertoo ettei kuulosta niin hohdokkaalta, että mun pitäs päästä näkemään. Suomesta on tällä hetkellä kaikki glamouri kaukana.
Jos alan tässä miettimään että mitä mun elämässä olis kun tulisin takasin. Sama vanha työ Ray:lla. Istuisin yöt hannissa ja päivät täyspotissa. Töiden jälkeen istuisin kotona, koska ulkona olis liian kylmä. Kävisin ehkä Tawastia Bankissa juomassa pahan kahvin jonku kaverin kanssa ja kiroilisin kun en ole mistään löytänyt tarpeeksi kivaa talvitakkia vaan kärsisin nahkatakissa miljoonan hupparin alla, tai ehkä ei tarviskaan, koska Bankin terassi on laitettu kiinni kylmenevien säiden takia.
Ehkä kävisin hakemassa puukkokiinalaisesta safkaa, koska en jaksais ite väsätä. Kattelisin telkkaria, mistä tulis samaa vanhaa paskaa. Tuijottaisin mun skeittiilautaa nojaamassa seinään, tietäen että sitäki pääsee käyttään vasta puolen vuoden päästä. Kävisin hakemassa ärrältä levyn suklaata ja sitä mussuttaessa miettisin, että syön sitä vaan koska ei oo muutakaan tekemistä. Kyllä mä tiedän mitä se ois, se on aina ollut sitä.
Joulukuussa kattoisin ku Heikki pakkaa laukut ja lähtee reissuun, ihan sellasena mukavana joululahjana. Uutena vuotena ituisin töiden jälkeen kotona parvekkeella ja kattoisin ku joku ampuu raketteja jossain lähellä, vituttais kun tietäisin missä voisin olla.
Vieläkö joku miettii, miks haluan jäädä tänne?


Tänään meen Kirstenille, juodaan cavaa ja kaljaa ja nauretaan ja pidetään hauskaa, ehkä mennään jonnekin. Macballe istuun? Manoloon?
Mutta mennä shortsit jalassa, hymy huulilla ja mietitään että mitä vittua huomisesta, ku on oikeesti vaan tää hetki.

Ehkä mä alotan maanantaina työt tai ehkä mä varaan maanantaina lennot Suomeen. Vielä on mietittävää. Oon pahoillani mutta toivon, etten päädy jälkimmäiseen vaihtoehtoon.




4 kommenttia:

  1. Mä niiiin toivon että jäät tänne! Eihän mulla oo täällä kohta enää ketään jos kaikki lähtee!

    VastaaPoista
  2. Joo. En mä täältä mihinkään halua lähtee. Vituttaa ku rahatilanne on niin surkee, ahdistava suorastaan. Pitäs varmaan ottaa se lopputili töistä niin sais sieltä ehkä jotain sit.

    VastaaPoista
  3. MITÄÄÄÄÄÄÄHH. no kappas kai siellä sitten yks asia on ehtiny muuttua. JUMALAUTA LOPETTIVAT AINOAN HYVÄN ASIAN KOKO KAUPUNGISSA.

    VastaaPoista