there's nothing left to say now

työtätyötätyötä.

Mut ei tarpeeks töitä. Makselin laskuja tossa ja oikeen ällötti. Pitäs myös tehdä tavaratilauksia, kun alkaa olla kaikki kamat ihan lopussa. Y-Ä-K.

Ja mun kädet alkaa kohta olla ihan kuivat. Ja koska kammoan kuivia käsiä niin paljon, niin kyllä, pystyn ennustamaan sen jo ennen kun se tapahtuu. Oon käsirasvan suurkuluttaja. Ahistaaaaa.

Tilasin muuten käyntikortteja. Meinas sen prosessin aikana lentää läppäri seinään monta kertaa. Älkää ikinä tilatko käyntikortteja. Älkää ainakaan sellasesta paikasta joka lupaa niitä halvalla. KOSKA OIKEESTI NE EI MAKSA SEN VERTAA. vaan vitusti enemmän.

Tälläiset niistä kuitenkin tulee, joskus miljoonan vuoden päästä kun ne saapuu postissa.

Premium-käyntikortit tarjoaa Vistaprint

Niin ja tämä ei ole sitten positiivista mainostusta kyseistä käyntikortti-firmaa kohtaan. 

ps. enää kuukausi ja 4 päivää! Joko alan olla ärsyttävä?

pps. kyseisen käyntikortin tiedot pitävät paikkaansa ja toimii piilomainontana. Kaikki vierailemaan!

ppps. kyl mä oikeesti teen töitä ^^

MilZillekin tein. =)

on iltoja, kun kaikki äänet katoaa ja kadut kääntää selkänsä

Koska tänään on aivan paska päivä ollut alusta alkaen, on pakko sitä johonkin jotenkin purkaa.
Tosiaan aamulla heräsin viestiin.
Kadoksissa ollut kaveri löydettiin.
Ei iloisia uutisia siihen liittyen.

Koska en halua asiasta enempää varsinaisesti sanoa, mutta on pakko keksiä jotain muuta ajateltavaa, niin tässä tämmöinen tyhmä juttu minkä bongasin jostain.

15 hieman omituisempaa faktaa allekirjoittaneesta:

1. Kun käyn ostamassa pakastepizzan, niin se pitää viipaloida 6 osaan. 4 palaa tulee liian isoiksi, 8 liian pieniksi. 6 on sopiva.
2. En koskaan halua nukkua sängyssä seinän puolella.
3. Jätän aina kahvista noin sentin verran juomatta, vaikka se ei olisi vielä jäähtynyttä.
4. Vihaan suolakurkkuja enemmän kuin mitään muuta.
5. Jos mulla on kuivat tai likaiset kädet, ahdistun tosi paljon. Sillon en voi koskea mihinkään ja tekee mieli itkeä.
6. En pelkää korkeita paikkoja itse, mutta pelkään niitä toisten puolesta. Ihmiset tekee liikaa virhearviointeja. 
7. Mun hampaat on mun pahin kriisi.
8. Olen ainoa ihminen jonka olen tavannut, joka itseasiassa tykkää matikasta.
9. Olen muuttanut elämäni aikana about 30 kertaa.
10. Mun jääkaapista löytyy aina caesar-kastiketta, jalapenoja ja omenahilloa.
11. En ikinä istu sohvalla, vaan sohvan edessä matolla.
12. Eniten pelkään ampiaisia. Oon just se joka sekoo ihan täysin ja alkaa itkeen kun sellanen on lähellä.
13. En tykkää yhtään lihaksikkaista miehistä.
14. Mulla on toteemieläin. Koen olevani peura.
15. Mun mielestä pinaattiletut ja omenahillo on täydellinen yhdistelmä.

Että semmosta. 

Underneath my sin lives an eagle

Tööttööt. Ahkera yrittäjä täällä hei.

Tehny viikon aika paljon töitä ja nyt ollu viikonlopun vapaalla ihan. =) Ja ollu ihan selvinpäin koko viikonlopun. haha.

No torstaina kyllä lipsahti kännin puolelle. Lähdin Lauran mukana opiskelijabileisiin Ale Baariin. Oltiin inkkareita. Oli aika hassu ilta. En tuntenu melkeen ketään, kun kaikki oli melkeinpä ykkösiä. Mutta siis oli tosi hauska ilta. =)

En oikeen tiiä ees onko mulla niin hirveesti sanottavaa. Edelleen ihan älytön ikävä on. Varsinkin muutamaa ihan maailman ihaninta ihmistä. Vielä pitäis viis ja puoli viikkoa jaksaa. Yyh. No ainakin ehtii säästää rahaa, että saa sitten tehtyä kaikkea kivaa ja täydennettyä vaatekaappia. =) 

Hämeenlinnassa taas vaan masentunutta. Yksi vanha luokkakaveri on kadonnut jonnekin. Ollut jo reilut pari viikkoa kadoksissa. Sairasta. 

Mua ahistaa mm kaikki tällä hetkellä. Lähinnä oma ns. tulevaisuus. Tiedän etten tuu oleen Hämeenlinnassa kesää. Sitä siis kyllä odotan innolla, mutta se tuo mukanaan muita ongelmia. Ihmissuhde ongelmia sun muuta. En millään haluais ajatella sitä asiaa vielä, kun ei se ole ajankohtaista, mutta väkisin pyörii mielessä. Aion siis varmaan hakea kouluun nyt keväällä ja jos nyt jonnekin pääsen sitten niin kolme kysymystä pyörii mielessä; Alotanko koulun nyt syksyllä? Minne mulla on muutto edessä? Taidan vissiin muuttaa yksin?

Äitinkin kanssa tästä juteltiin tossa samalla kun huollettiin toisiltamme kynnet ja ripset. Äitikin sanoi, että ehkä mun on hyvä käydä tsekkaamassa tilanne ensin Barcelonassa ja miettiä sitten enemmän. Yhteydenpitoahdistuksia on myös. Välillä on semmonen tunne, ettei haluais sanoa kellekään mitään, mutta sitten pelkääkin, että jos oon hiljaa niin se yhteydenpito jää liian vähälle ja tapahtuu kauheita. Voiko toinen vaan yhtäkkiä unohtaa ja keksiä elämäänsä jotain muuta? Tulkaa vaan joo muuten kyseleen vähän mm kaukosuhteista, et miten kivoi sellaset on. Kuin siistii se on ku kukaan ei ookaan tossa vieressä kun heräät. Entäs mitä ehtii kaheksassa kuukaudessa tapahtua omalle päälle?

En mä näistä voi puhuu, liian henkillökohtasta se mitä käyn tällä hetkellä läpi omassa pienessä mielessäni.

Eipä tässä muuta, jatkan filosofioimista ihan yksinäni nyt. 

a2 kokonen tommonen joku tuli maalattua

duunistöis

Tällästä maalaan JonZulle, vielä vähän kesken ois.

inkkarit lähös naamiaisiin.

Stevien uus puku nro.1 + mun uudet kivat kynnet :)

Stevien uus puku nro. 2

Sain Millalta ihanan laukun. T: Vampyyri? mitkä noi kulmahampaat on?

Before I die

Do you think about me when the crowd is gone?

Ei oo toi yrityksen perustaminen mun lempparipuuhaa.
Hieman joutuu hoitaan asioita, eikä hirveen halpaakaan hommaa oo. Y-tunnuksenki hinta nousi 30 euroa vuoden vaihtuessa.
No kohta on hoidettu asiat ja voin alkaa leikkiä aikuista työnarkomaania. Rahalle tosiaan on tarvetta, niin pakko alkaa tekeen kunnolla töitä. Tuntuu, että sen jälkeen kun on tullu takas Suomeen, on ollu ihan persauki koko ajan. Kaikki rahat mitä tullu, niin menny ihan samantien.

Ostin lentoliput Barcelonaan. 28.2.-7.3. pidän vähän omaa lomaa. Hirvee ikävä kaikkia mun kavereita siellä Euroopan toisella puolella. Onneksi tulee juteltua melkeen päivittäin, niin eivät pääse mua unohtaan, kun tuntuu, että täällä Suomessa jo niin kovin moni on unohtanut.
Ollut kauheen yksinäinen olo. Päivät menee töitä tehdessä ja tv:tä katellessa. Harmi että töitä on vielä niin vähän, kun oon niin sanotulla lomalla muka tässä. Tänäänki olin huiman tunnin töissä. Sen jälkeen viettäny kaks tuntia juoksemalla pankeissa hoitamassa asioita.

Onneks on täällä vielä muutama ihminen, jotka jaksaa kattella mun naamaa. Kiitos vaan, tiedätte itse ketä olette :). En välttämättä ihan hirveen positiivinen oo tässä ollu, mutta yritän parhaani. Tää lomailu vaan käy mun hermoille. Kuhan pääsen takas töihin, niin on jo parempi. Ollu muutama vähän ikäväkin uutinen tässä, jotka ei varsinaisesti oo kyllä piristäny. Ottaa oma aikansa hyväksyä, että kaikille maailman parhaille ihmisille käy kaikki paskimmat asiat. Mut kai se edelleenki on niin, että ei kellekään sitä paskaa tuu enemmän ku mitä kestää, kun niistä suruista selviää, voi pitää itseään vahvempana ihmisenä.

Koittanu keksiä tässä tekemistä ja päätyny maalaamaan. Sain vihdoin yhden projektin valmiiks, minkä alotin puoli vuotta sitten. Alotin pari uuttakin. Pitäis ostaa nyt lisää maaleja, koska lupasin parille kaverillekin tehdä taulut. Ei oo pitkään aikaan tullukaan tehtyä mitään. Ihan hyvä, saa vähän omaa luovuutta taas harjottaa. Katotaan saako tässä nyt mitään aikaan.

Ei tässä oo kun vajaa kaks kuukautta, niin saan nauttia taas Barcelonasta, mun lemppari kaupungista ja ihmisistä. Halaan teitä niin lujaa kun nähdään taas. <3 nbsp="nbsp" p="p">

Sain uudet kynnet!